Jeesus - pahan vallan voittaja

Sakari Siltalan saarna Porvoon tuomiokirkossa 5.3.2017. Teksti Matt.16: 21-23.

Teksti Matt.16: 21-23: Tästä lähtien Jeesus alkoi puhua opetuslapsilleen, että hänen oli mentävä Jerusalemiin ja kärsittävä paljon kansan vanhimpien, ylipappien ja lainopettajien käsissä. Hänet surmattaisiin, mutta kolmantena päivänä hän nousisi kuolleista. Pietari veti hänet erilleen ja alkoi nuhdella häntä: ’Jumala varjelkoon! Sitä ei saa tapahtua sinulle, Herra. ’Mutta hän kääntyi pois ja sanoi Pietarille: Väisty tieltäni, Saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä.

Viikko sitten vietimme laskiaissunnuntaita ja aloitimme paastonajan, jolloin erityisellä tavalla kristittyinä hiljennymme muistamaan Kristuksen kärsimistä ja kuolemaa sekä lopulta myös hänen ylösnousemistaan synnin, kuoleman ja saatanan vallan voittajana.

Jeesus itse paastosi 40 vuorokautta ennen julkisen toimintansa alkua. Paholainen hyökkäsi silloin Jeesusta kohtaan raskain kiusauksin, mutta hän voitti kaikki kiusaukset turvautumalla kirjoitettuun Jumalan sanaan. Tämän jälkeen hän meni tapansa mukaan synagogaan kotikaupungissaan Nasaretissa, jossa hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Hän avasi sen luvun 61 kohdalta, jossa on kirjoitettu: ”Herran Henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta.” Näillä Raamatun sanoilla hän toi esille sen tehtävän, mitä varten Isä oli lähettänyt hänet tänne maailmaan. Ymmärrämme, että kyse on hengellisestä köyhyydestä ja sokeudesta sekä synnin vankilassa ja lain orjuuden alla olevista ihmisistä, joita hän tuli lunastamaan Jumalan lasten vapauteen.

Päivän aiheeseen, Jeesus, kiusausten voittaja, kuuluvat vanhan ja uuden testamentin tekstit liittyvät läheisesti toisiinsa. Ennen syntiinlankeemusta käärme sanoi naiselle: ”Onko Jumala todella sanonut: Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta?” Näin paholainen horjutti Eevan uskoa ja sai hänet epäilemään Jumalan sanaa. Miksi yksi puu olisi erilainen kuin kaikki muut puut? Näin ovelasti sielunvihollinen toimii vieläkin asettamalla Jumalan sanan arvovallan kyseenalaiseksi. Syntiinlankeemuksen tapahduttua Adam ja Eeva piiloutuivat puiden sekaan, mutta Jumalaa he eivät voineet paeta. Jumala huusi Adamille: ”Missä sinä olet?” Emme mekään voi paeta Jumalaa, kun hän etsii meitä sanallaan ja Hengellään. Siksi vieläkin tärkein kysymys ihmiskunnalle ja meille jokaiselle erikseen on. Mikä on suhteesi Jumalaan?

Toinen kysymys esitettiin veljensä surmanneelle Kainille: ”Missä on veljesi?” Tänään tämä kuuluu meille muodossa: mikä on suhteesi lähimmäiseesi?

Päivän evankeliumitekstiä edeltää Raamatussa tärkeä keskustelu Jeesuksen ja opetuslasten välillä Jeesuksen kysyessä: ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” Tähän Pietari vastaa opetuslasten puolesta: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika.” Tähän Jeesus vastaa voimakkain sanoin: ”Autuas olet sinä Simon Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu.”

Tänään Jeesus asettaa meille jokaiselle saman kysymyksen: Kuka minä olen? Mitä merkitsen sinulle?

Jumalan Henki antoi Pietarille vastauksen Jeesuksen kysymykseen. Tämä Jumalan antaman sanan perustalle Jeesus lupasi rakentaa kirkkonsa eli seurakuntansa ja antoi sille lupauksen syntien anteeksi antamisen vallasta. Tämän lupauksen Jeesus vahvisti pääsiäisiltana, kun hän ilmestyi opetuslapsilleen lukittujen ovien taakse Jerusalemin yläsalissa: ”Jeesus sanoi uudelleen: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.”  Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.” (Joh. 20: 21-23) Tähän seurakuntaan eli taivaan valtakuntaan ei tulla maksamalla kirkollisveroa tai yhdistyksen jäsenmaksu, vaan siihen tullaan hengellisessä syntymässä oven, Jeesuksen, kautta uskomalla hänet henkilökohtaiseksi Vapahtajaksemme.

Myös meidän luterilainen kirkkomme on sitoutunut Jumalan sanaan eli Raamattuun kirkon korkeimpana ohjeena, koska Raamatussa on ikuisen elämän ja pelastuksen sana. Kristuksen kirkko ei ole viihdelaitos tai poliittinen temmellyskenttä, missä kalastellaan ihmisten suosiota ja mitataan gallupeja. Kysymys on meidän pelastuksestamme eli siitä missä vietämme ikuisuutemme. Silloin, kun kirkko lakkaa pitämästä Raamattua korkeimpana ohjeenaan, se lakkaa olemasta Kristuksen kirkko. Jeesuksen aikana kiihkeä yleinen mielipide johti siihen, että maaherra Pontius Pilatus oli voimaton toteuttamaan oikeudenmukaista ratkaisua Jeesuksen vapauttamiseksi, kun kansan ääni huusi ”ristiinnaulitse, ristiinnaulitse.” Juuri nytkin on merkkejä siitä, että Jumalan sanaan ja Raamattuun sitoutuneet julistajat on ajettu nurkkaan omassa kirkossaan, jota he ovat puolustamassa. Yhä enemmän on kirkonkin piirissä niitä ihmisiä, jotka eivät pidä Raamattua Jumalan ilmoituksena, vaan jonkinlaisena klassisena ja eettisenä teoksena. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo, jotka oikein ymmärrettynä ovat hyviä ja tärkeitä asioita, mutta ajankohtaisessa kirkkokeskustelussamme niitä on käytetty tarkoitushakuisesti hämärtämään Raamatun todellista sanomaa kertomalla puolitotuuksia. On täysin totta, että Jumala rakastaa ehdoitta jokaista ihmistä maailmassa ”niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”. Tämä armollinen sana ei tarkoita kuitenkaan sitä, että Jumala missään muodossa voisi hyväksyä syntiä. Mutta hän, joka tunnustaa syntisyytensä ja haluaa luopua synneistään turvautumalla Jeesuksen sovitustyöhön ja anteeksi antoon sekä lähteä uuteen elämään Jeesuksen seuraajana, saa tuntea sydämessään Jumalan todellista armoa ja rauhaa, mikä antaa voimaa ja iloa kulkea kristityn ihmisen elämää täällä maailmassa. Halpaa armoa, oikeastaan armon varastamista on se, jos ihminen vähääkään katumatta jatkaa tahallaan syntistä elämäänsä.

Tekstin sana: ”Väisty tieltäni, Saatana”, ei kohdistu Pietarin henkilöön, vaan hänen yritykseensä estää Jeesuksen lunastustyö Isän tahdon ja suunnitelman mukaisesti eli kuten Jeesus itse sanoo, saada hänet lankeamaan. Vaikka Henki oli ilmoittanut Pietarille Jeesuksen olevan Messiaan, hän ei ollut vielä ymmärtänyt Jeesuksen olevan hengellinen Vapahtaja eikä syntiin langenneen ihmisen sovituksen salaisuus ollut hänelle vielä auennut. Hän joutui myöhemmin kieltämään Vapahtajansa kolme kertaa, ennen kuin hän tunsi syntinsä ja itki niitä katkerasti. Ehkä tämän takia Jeesus kysyi häneltä ylösnousemisensa jälkeen kolme kertaa: ”Rakastatko minua?” Silloin Jeesus antoi hänelle tehtävän: ”Ruoki minun Karitsoitani. Kaitse minun lampaitani. Ruoki minun lampaitani.” Tänään Jeesus kysyy meiltä kaikilta omilla nimillämme: Rakastatko minua? Oletko uskollinen sanalleni?

Saatana tulee usein valon enkelinä kuten käärme paratiisissa ja kysyy: Sanoiko Jumala todella niin? Eikö muka Raamatun selvästä sanasta voida livetä, jos ihmisten elämä ja mielipiteet suosivat syntiä? Eräs ajankohtainen asia kirkossamme juuri nyt on halu asettaa kyseenalaiseksi kirkon raamatullinen kanta 1.3. voimaan astuneeseen eduskunnan säätämään avioliittolakiin. Voiko tätä asiaa selkeämmin sanoa, kuin Roomalaiskirjeen ensimmäisen luvun lopussa voimme sisälukutaitoisina ihmisinä lukea Paavalin kirjeestä, kun hän kirjoittaa sellaisille, jotka ovat hylänneet Jumalan sanan: Room.1:26-27: ”Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.” Room.1:32: ”Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin.” Tämä on Raamatun, ei ihmisen, sanaa. Tähän sanaan kirkkomme on sitoutunut.

Luen vielä lopuksi tekstiä seuraavan jakeen 24: Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.”

Kristittyinäkin meidän on kiellettävä itsemme siitä, ettemme millään omalla työllä tai ansiolla saavuta autuuttamme. Vain yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden pelastumme turvautumalla Vapahtajamme suorittamaan sovitukseen. Me kaikki joudumme kantamaan syntiin langennutta lihaamme ja luontoamme hautaan asti. Mutta kaikille syntisyytensä tunteville ja armoa kaipaaville kuuluu ihana armoa evankeliumi: Ystäväni, sinun syntisi annetaan anteeksi Jeesuksen pyhässä nimessä ja hänen sovintoveressään. Saat uskoa sen koko sydämestäsi jokaisena elämäsi hetkenä. Kiitos siitä Herrallemme Jeesukselle Kristukselle. Aamen.