Jumalan huolenpito

Kukapa meistä ei olisi ajoittain tuntenut murhetta ja huolta aivan arkisista asioista, kuten taloudesta tai terveydestä tai tulevaisuudesta. Murehtiminen on henkisesti varsin kuluttavaa ja pahimmillaan imee voimat, sekä vie ajatukset täysin sivuraiteille ja sieltähän löytyy aina uusia murheen aiheita.

Luukas kertoo Jeesuksen sanoneen: “älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkää ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte”. Nehän juuri ovat hyvin arkipäiväisiä asioita. Kannamme huolta terveydestämme ja sen mahdollisista muutoksista. Samoin yleinen turvallisuustilanne tai jopa sodan uhka saattaa synnyttää monissa huolta. Syömisen ja pukeutumisen murehtiminen varmastikin taas pitää sisällään kaikenlaiset talousmurheet, riittääkö rahaa laskuihin, jääkö sitä riittävästi säästöön, miten työasiat hoituvat tai opiskelusta murehtiminen. Myös perheenjäsenistämme ja läheisistämme kannamme moninaisia huolia sydämellämme. Jeesus kuitenkin edellä pyytää meitä katsomaan taivaan lintuja, joista Jumala myöskin pitää huolen joka päivä, vaikka ne eivät huolehdi huomisesta etukäteen. Sitten Hän vakuuttaa meidän ihmisten olevan Jumalalle vielä paljon rakkaampia.

Kuitenkin monasti sisimmästämme nousee myös monia tarpeellisia murheita. Kaipaamme vahvistusta siihen, olenko valinnut askeleeni oikein Taivaantiellä, tai tunnemme murhetta läheisemme etääntyessä siltä. Haluaisimme kovasti oman tai läheisen terveyteen helpotusta. Ehkä omatuntomme on haavoittunut ja tunnemme rikkoneemme Isän neuvoja ja varoituksia. Näissä tilanteissa mm. Paavali opastaa Filippon seurakuntaa seuraavasti: “Älkää mistään murehtiko, vaan saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella, kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi” (Fil.4:6) Tässä meillä on lupaus ja kehotus lähestyä rukouksilla Taivaallista Isää ja Hän on luvannut kuulla heikotkin rukoukset. Isä meidän -rukouksessa on hyvin kattavasti viety asiamme Jumalan kasvojen eteen ja kuitenkin jätämme pyyntömme Jumalalle, luottaen Hänen viisauteensa, sanomalla “tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä, niin kuin Taivaassa”

Paavali jatkaa vielä: “ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa”. (Fil.4:7)

Se rauha mistä Paavali edellä puhuu, syntyy, kun osaamme laskea sydämellämme painolastina kulkeneet synnit Golgatan ristin juurelle ja uskomme Jeesuksen sovittaneen myös juuri minun syntini. Sen uskominen omalle kohdalle auttaa luottamaan jokapäiväiseen Jumalan huolenpitoon meitä lapsiaan kohtaan.

Vaihda siis ystävä murehtiminen, rukoukseen, anomiseen ja kiitokseen ja saat tälläkin hetkellä uskoa sovintoveren puhdistavan voiman omalle kohdallesi Jeesuksen nimessä!

Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua!

Timo Aaltonen