Pyhän Hengen vuodattaminen

Ensimmäisenä uuden liiton helluntaina, eli Pyhän Hengen vuodattamisen päivänä, oli Jerusalemiin kokoontunut tuhansia ihmisiä eri kansoista viettämään juutalaisten helluntaita – sadonkorjuun ja lain saamisen juhlaa, jota oli vietetty vuosisatojen ajan.

Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka Jeesus oli kymmenen päivää aiemmin hyvästellyt viimeisen kerran opetuslapsensa Öljymäellä ja noussut heidän nähtensä taivaaseen. Hän kehotti heitä odottamaan Isän lupausta: "Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen." (Apt.1:4–5) Opetuslapset eivät vieläkään ymmärtäneet Jumalan valtakunnan hengellistä luonnetta, vaan odottivat maallista valtakuntaa: ”Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?”

Helluntaina, heidän ollessaan yhdessä koolla, tapahtui ihmeellinen hetki: "Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niin kuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi." (Apt. 2:2–4)

Tuona hetkenä täyttyivät Vanhan testamentin profetiat ja Jeesuksen lupaukset. Pyhän Hengen kautta aiemmin arat ja pelokkaat opetuslapset saivat rohkeuden ja ymmärryksen julistaa evankeliumia eri kielillä. Pietarin voimallisen saarnan kautta kolmetuhatta sielua sai parannuksen armon ja kastettiin. Näin syntyi Kristuksen kirkko köyhien ja oppimattomien kalastajien kautta – kirkko, joka pysyy aina Kristuksen toiseen tulemiseen asti.

Pyhä Henki toimii yhä samalla tavalla: Se vahvistaa heikot ja rohkaisee arat julistamaan, se avaa sydämet vastaanottamaan evankeliumin. Se ilmoittaa synnin, vanhurskauden ja tuomion (Joh.16). Se johtaa armoa janoavat Kristuksen yhteyteen ja tuo rauhan synnin kiusaamille.

Juha Siltala