Kahdenlainen kylvö

Jumalan armoa ja rauhaa kaikille. Matteuksen 13. luvussa Jeesus kertoo vertauksen kahdenlaisen siemenen kylvöstä ja myös itse sen selittää. Hän, Jeesus itse kylvää hyvän siemenen mutta yöllä tuli vihamies ja kylvi lustetta sekaan.

Luste on sellainen heinäkasvi, joka kasvukauden alussa näyttää samalta kuin vilja ja niitä on erittäin hankala poistaa siinä vaiheessa. Sitten kun vilja on kypsynyt ja valmiina leikattavaksi, on helppo erottaa luste viljasta. Siksi ei Jeesus antanut lupaa palvelijoille nyhtää irti lustetta, ettei niiden mukana irtoa myös viljaa. Jeesuksen selityksen mukaan leikkuumiehet ovat enkeleitä maailman lopussa ja he kyllä osaavat korjata viljan virheettömästi.

Ajattelen, että meidän on elettävä täällä maan päällä maailman joukossa, emmekä voi erkaantua johonkin omaan kommuuniin tai kuplaan, eli olla muka vain pyhät keskenään - sellainen on mahdotontakin. Meidän joukossamme voi aina olla niitä, jotka eivät usko Jeesukseen täydellisenä lunastajana ja pelastajana sekä vanhurskauttajana, vaan ovat lisänneet siihen jotakin muuta. Vieläpä voivat pitää itseään parhaimpina kristittyinä ja halveksia muita sydämessään. Meidän ei tule tehdä sellaista työtä, joka kuuluu Herralle. Siinä voisi joku Jumalan lapsi vielä pahentaa itsensä ja väsyä kilvoittelussaan.

Onpa Raamatussa vielä muitakin paikkoja kylvämisestä. Esimerkiksi Paavali sanoi kirjeessään korinttilaisille, kehottaessaan heitä runsaasti avustamaan Jerusalemin köyhiä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää ja päinvastoin myös. Omilla puheillamme ja jaarituksillamme voimme myös kylvää riitaa, epäsopua, kateutta sekä tyytymättömyyttä ynnä muita huonoja asioita tai sitten viisaalla kylvöllä iloa, rauhaa, uskoa, rakkautta jne.

Hyvä Jumala antakoon meille viisautta puhua oikein ja kylvää siten hyvää kaikkiin ihmisiin missä heitä tapaammekin, mutta varsinkin uskoviin veljiin ja sisariin. Aamen.

Reino Kuoppala