Jumalan huolenpito

Jumalan armon ja rauhan toivotuksella haluan lähestyä teitä jokaista tällä armon hetkellä. Ajattelen, että tämä on armon hetki, kun näin voimme lähestyä.

Tämän viikon aiheena on Jumalan huolenpito. Jumalan huolenpidosta voi olla vaikea joskus puhua. Varsinkin monenlaisten huolten ja murheitten keskellä, kun on sairautta, taloudellisia vaikeuksia, vanhempien murhe lapsista ja monenlaiset muut murheet, joita ei kukaan ulkopuolinen välttämättä osaa edes aavistaa. Kaiken keskellä vielä saattaa vihollinen kiusata ajatuksella, että olet itse ollut aiheuttamassa oman tilanteesi. Murehdimme ja olemme huolissamme asioista, joihin emme voi vaikuttaa millään tavalla.

Meillä on suuri kiusaus olla luottamatta Jumalan lupauksiin. Mutta, rakas ystävä, Isä meidän-rukouksessa pyydämme leipää vain päivän tarpeeksi. Jeesuskin näki murehtimisen uskon vähyydeksi Jumalaa kohtaan. Kun hän puhui linnuista, jotka eivät kylvä eivätkä leikkaa eikä kokoa aittaan. Ja kuitenkin Jumala ruokkii ne. Hän tahtoi tällä puheella kasvattaa luottamusta Jumalaan.

Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Miten on mahdollista sanoa: ei minulta mitään puutu? Psalmissa luvataan, että hän vie minut viheriälle niitylle lepäämään ja johdattaa virvoittavien vetten tykö.

Tällaisen Hyvän Paimenen hoitoon jäämme tälläkin kertaa. 

Pekka Riitamo