Kristus, Jumalan kirkkauden säteily

Kynttilänpäivän evankeliumiteksti kertoo Jeesus-lapsen tuomisesta temppeliin. Mooseksen lain mukaan pojan synnyttämisen jälkeen äiti oli ensin seitsemän päivää epäpuhdas. Kahdeksantena päivänä poika tuli ympärileikata. Tämän jälkeen äidin tuli pysyä vielä 33 päivää kotona. Puhdistusajan kuluttua äidin tuli viedä papille pyhäkköön vuoden vanha karitsa polttouhriksi ja metsäkyyhky syntiuhriksi. Köyhille annettiin mahdollisuus, että jos heillä ei ollut varaa lampaaseen, voivat he tuoda kaksi metsäkyyhkystä, toinen polttouhriksi ja toinen syntiuhriksi. Tästä Mooseksen lain mukaisesta puhdistautumisesta oli kyse, kun Maria ja Joosef tulivat Jerusalemiin ja veivät samalla Jeesus-lapsen Herran eteen, liittyen Herran lain sanaan: ”Jokainen poikalapsi, joka tulee esikoisena äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle”. Jeesuksen vanhemmat toivat uhriksi kaksi metsäkyyhkyä. Tästä voidaan päätellä, että he olivat köyhiä, eikä heillä ollut varaa uhrata lammasta.

Samaan aikaan kun Maria ja Joosef tuovat Jeesus-lasta temppeliin, tulee vanha Simeon Pyhän Hengen johdatuksesta temppeliin. Tämä Jerusalemissa asuva hurskas mies odotti Israelille luvattua lohdutusta. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän kohtaa kuolemaa ennen kuin on nähnyt Herran voidellun.

Kun Maria ja Joosef saapuivat temppeliin Jeesus-lapsen kanssa, moni näki heissä varmasti vain köyhän nuorenparin esikoisensa kanssa toimimassa samalla tavalla Mooseksen lain mukaan, kun kaikki muutkin juutalaiset vanhemmat. Pyhä Henki avasi kuitenkin vanhan Simeonin silmät näkemään tuossa pienessä köyhien vanhempien lapsessa Herran voidellun, eli Kristuksen, josta hän sanoo: ”Minun silmäni ovat nähneet pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille”.

Myös meidän aikanamme Kristus, Jumalan kirkkauden säteily, on monella tavalla ulkoisesti aivan kuin kätketty halpaan muotoon. Maailma näkee Raamatussa vain vanhan kirjan ja kuulee julistetussa evankeliumissa vain ihmisten kuvitelmia. Kaste on maailmalle vain vähän vettä ja vanha tapa. Samoin ehtoollinen on sille vain leipää ja viiniä vanhan perinteen mukaan nautittuna. Kuitenkin Herra on täällä armonajassa keskellämme Sanassaan ja sakramenteissaan suuressa kirkkaudessa. Avatkoon Pyhä Henki meidänkin silmämme näkemään Jumalan kirkkauden säteilyn, siinä muodossa, kun Hän sen meille haluaa näyttää.

Kerran tulee se aika, jolloin kaikki näkevät julkisesti Herran kirkkauden, kun Jeesus tulee toisen kerran suuressa kunniassa. Silloin kaikkien polvien täytyy Hänen edessään notkistua ja kaikkein kielien tulee tunnustaa, että Jeesus Kristus on Herra. Autuaita ovat silloin ne, jotka ovat saaneet Jumalan suuresta armosta oppia tuntemaan Herransa ja Mestarinsa täällä armonajassa. Ne, jotka eivät ole loukkaantuneet Hänen halpaan muotoonsa.

Lauri Halme