Jumalan huolenpito

Ensimmäisessä kuningasten kirjassa luvussa 17 kerrotaan kuivuuden aiheuttamasta nälänhädästä, joka koetteli kovasti kansaa. Profeetta Elia sai Herralta sanan mennä Sarpatiin leskivaimon luokse, joka pitäisi hänestä huolta. Elia meni ja kohdatessaan tämän naisen polttopuita keräämässä pyysi häneltä vettä juodakseen ja lisäksi vielä pienen palan leipää. Nainen vastasi että hänellä on jäljellä vain hyvin vähän jauhoja ja öljyä. Kun hän saa kerätyksi tarpeeksi puita, hän menee kotiinsa, valmistaa ruokaa itselleen ja pojalleen ja sitten he kuolevat. 

Jumalan sanansaattaja profeetta Elia vastasi hänelle: ”Älä pelkää! Mene kotiisi ja tee niin kuin sanoit. Tee kuitenkin ensin minulle pieni leipä ja tuo se tänne. Leivo vasta sitten itsellesi ja pojallesi. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Ei tyhjene jauhoruukku eikä ehdy öljypullo, ennen kuin Herra antaa sateen maan päälle.” (1.Kun 17:1, 8-16) 

Näin myös tapahtui. Heillä kaikilla riitti syötävää siihen asti, että sade tuli ja nälänhätä kansan yltä väistyi.   

Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 10:38-42) on kertomus Jeesuksen vierailusta kahden sisaruksen, Martan ja Marian kodissa. Vierailu oli merkittävä ja varmaan myös yllättävä tapahtuma. Ehkä Jeesuksella oli muutakin seuruetta mukanaan, joka tapauksessa tilanteesta aiheutui sisaruksille monenlaista tehtävää. Vieraat otettiin vastaan, ohjattiin sisälle taloon ja Jeesus alkoi puhumaan.  

Tässä kohdassa sisarusten toiminta erosi toisistaan. Maria asettui istumaan aivan Jeesuksen lähelle ja kuunteli. Martalla oli kädet täynnä työtä ja hänen ajatuksensa olivat siinä, miten saada kaikki vieraat palveltua. Martta tunsi että ei ole oikein että hän kantaa yksin vastuun ja hänen sisarensa vain istuu ja kuuntelee. Martta kysyikin Jeesukselta eikö hän välittänyt ollenkaan tästä tilanteesta. ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Jeesus vastasi Martalle. Hän ei sanonut että Martan palvelutyö olisi turhaa tai väärin, mutta Martta huolehti ja hätäili monista asioista. Kuitenkin vain yksi on tarpeellinen. Marialla on hyvä osa, jota ei oteta häneltä pois. 

Jumala toimii hänen sanansa välityksellä. Sarpatin leski oli toivottoman tuntuisessa tilanteessa: Hänellä oli tarpeet enää yhteen ateriaan itselleen ja lapselleen, sitten kaikki olisi loppu. Hän uskoi kuitenkin Herran profeetan kautta lähettämän sanan ja valmisti viimeisistä tarvikkeistaan aterian ensin Eliaalle. Jauhot ja öljy eivät loppuneetkaan, niitä oli edelleenkin ehkä vain vähän, mutta niitä oli riittävästi joka päivälle. 

Martta huolehti ja hätäili siitä, miten hän pystyy palvelemaan. Miten hän yksin jaksaa, miten hän muistaa kaiken tarpeellisen, miten hän ehtii kaikkeen. Maria jätti muut tekemiset ja asettui kuulemaan Jeesuksen sanoja. Epäilemättä hänkin Jeesuksen lopetettua puheensa palveli vieraita sisarensa apuna. 

Asetutaan mekin Marian kanssa kuulemaan sitä, mitä sana meille ilmoittaa. 

Jumalan sana ilmoittaa ennen kaikkea sen, kuinka Jumala on pitänyt huolen siitä, että syntiin langenneella ihmisellä on mahdollisuus pelastukseen Jeesuksessa Kristuksessa. Sana kehottaa meitä etsimään tätä ainoaa tarpeellista. Etsimään ensin Jumalaa ja hänen Pojassaan valmistamaansa vanhurskautta, ja kaikki muu tarvitsemamme annetaan meille. Sillä Jumala tietää, että me tarvitsemme myös ajallisen elämän asioita. 

Uskotaan Sarpatin lesken tavoin Herran lähettämä sana. Valmistetaan vähistäkin aineista ensin sanan tarpeisiin. Jauhot ja öljy eivät tule loppumaan, mutta niistä riittää myös itsellemme ja lapsillemme. 

Aarno Konttinen