Ristin armoon turvatkaamme

Saan tekstiviestin: Hei! Ristinne on saapunut ja noudettavissa.

Risti oli mennyt rikki. Riipus irronnut nauhastaan. Kristuksen meille tekemän lunastustyön symboli jäi arjen jalkoihin. Seurasin hyllyn kulmalla arkista menoa, kiirettä, huolehtimista, iloakin. Se muistutti minua, oman arkeni Marttaa; "moninaisia sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän tahi yksi ainoa." (Luuk. 10:41-42).

Kultaseppä sanoi, että sen voi korjata, jos se on kultaa. Mieleeni tuli Ilmestyskirjan kolmas luku, jossa Laodikean seurakuntaa neuvotaan tulessa puhdistetusta kullasta.

”Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.” (Ilm. 3:18)

Tuo Laodikean seurakunta oli maallisesti hyvin menestynyt. Oli varaa syödä yltäkyllin, harrastaa kalliisti ja kylpeä maallisessa hyvässä. Raamatuntutkijoiden mukaan juuri Laodikea oli lähimpänä nykyistä läntistä kulttuuria. Oli käynyt niin että keskityttiin kaikkeen muuhun kuin Jumalaan sanaan ja siihen että pysyisimme valveilla. Vihollinen on valveilla, vihollinen on toimimassa. Aivan kuin viimeaikaisista tapahtumista Israelissa on saatu lukea. Vihollinen on tullut viidestä ilman suunnasta. Tuo sama tyyli on meidän hengellisellä vihollisella. Tahtoo harhauttaa meitä pois Jumalan sanaan luottamisesta. Se tahtoo harhauttaa meitä pois siltä polulta, joka viimein vie meidät kotiin. Sen vuoksi on tärkeä pysyä valveilla. Ymmärtää vihollisen halu saada ihmisiä pois Jumalan läheltä. Pois luottamuksesta. Tilalle tulee levottomuus ja ahdistus, jotka saattavat johtaa ajatukseen luopua kokonaan rististä. Rististä, joka on myös muistutus meille siitä, että silloin kun synti on suuri, sen lunastamiseen tarvitaan suuri työ. Sen Jeesus on meidän edestämme tehnyt. 

Virsikirja 437 säkeistö 2. ”Ristin armoon turvatkaamme, jokainen on kelvoton. Uuden voiman siitä saamme työhön, joka Herran on. Sytyttäen Hengen liekin Jeesus meitä johdattaa. Mihin tehtäviin hän viekin, ne hän meille valmistaa.”

Tähän luottamukseen me saamme jäädä niin arkisten asioiden kanssa kuin hengellistenkin. Tulevan sunnuntain ensimmäisen lukukappaleen sanoin: "Ja Mooses kutsui Joosuan ja sanoi hänelle koko Israelin läsnä ollessa: ”Ole luja ja rohkea, sillä sinä viet tämän kansan siihen maahan, jonka Herra heidän isillensä vannotulla valalla on luvannut antaa heille, ja sinä jaat sen heille perinnöksi. Ja Herra itse käy sinun edelläsi, hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua eikä hylkää sinua; älä pelkää äläkä arkaile.” (5. Mooseksen kirja 31:7-8) Aamen.

Sameli