Syvältä

"Syvyydestä minä huudan sinua, Herra. Herra, kuule minun ääneni, tarkatkoot sinun korvasi rukoustani." Psalmi 130

Syvältä syvältä, 

syvältä tuonelasta saakka nousee

Vapahtaja

kadonneet ja eksyneet

seurassaan. 

Tuonelasta nostamilleen

Hän on tie

uuteen syntymään 

ja ylösnousemukseen. 

Syvällä eivät jalkamme

tavoittaneet lujaa pohjaa, vain liejusta liukkaita kiviä. 

Siinä tilassa eläneet kertovat:

"Hartaasti minä odotin Herraa,

ja hän kumartui minun puoleeni

ja kuuli minun huutoni.

Ja hän nosti minut ylös turmion kuopasta,

lokaisesta liejusta,

ja asetti minun jalkani kalliolle,

hän vahvisti minun askeleeni.

Hän antoi minun suuhuni uuden virren,

kiitoslaulun Jumalallemme."

Psalmi 40

Aikanaan tätä uutta virttä, kiitosta Karitsalle, lauletaan suuressa juhlakuorossa: "Ja kaikkien luotujen, jotka ovat taivaassa ja maan päällä ja maan alla ja meren päällä, ja kaikkien niissä olevain minä kuulin sanovan: 

"Hänelle, joka valtaistuimella istuu,

ja Karitsalle

ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta

aina ja iankaikkisesti!"

Ja ne neljä olentoa sanoivat: "Amen", ja vanhimmat lankesivat kasvoilleen ja kumartaen rukoilivat."

Ilm. 5

Kiitos Jumalalle hänen sanomattomasta lahjastaan! 

2 Kor. 9:15.

Matti Aaltonen