Jumalan kansan koti-ikävä

Jäähyväispuheessaan Jeesus lohduttaa opetuslapsiaan, jotka eivät vielä oikein ymmärtäneet mitä Jeesukselle tulisi tapahtumaan. He eivät käsittäneet sitä, että Jeesus vangittaisiin, tuomittaisiin kuolemaan ja että Hän kolmantena päivänä nousisi kuolleista. Jeesus puhui heille menevänsä Isänsä luo taivaaseen eikä olisi enää täällä heidän keskellään. Jeesuksen puheet herättivät hämmennystä, turvattomuutta ja epäuskoakin opetuslasten mielissä.

Jeesus puhuu opetuslapsilleen Johanneksen evankeliumin 14. luvussa:

"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. Ja mihin minä menen — tien sinne te tiedätte."Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?" Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästä lähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet."

Jeesus kantoi huolta opetuslapsistaan loppuun asti. Jeesus tiesi, että pitkänperjantain tapahtumat tulisivat koettelemaan opetuslasten uskoa. Vaikka he olivat vakuuttaneet uskoaan Jeesukseen, kuitenkin he tuona päivänä tulisivat jättämään Herransa yksin. Jeesus tahtoi vahvistaa opetuslasten uskoa ja vakuuttaa, että Hän ei jätä heitä yksin vaan tulee takaisin noutamaan heitä luokseen taivaan kotiin. Isän kotiin Hän valmistaa paikan kaikille, jotka Häneen uskovat. Taivaan koti on täydellinen koti. Täällä emme osaa edes osaa kuvitella sen ihanuutta, mutta raamatun kuvausten mukaan se on jotakin niin ihmeellistä, että kristityt ovat kautta aikojen puhuneet taivasikävästä.

Jeesus tahtoo, että mekin, sinä ja minä, olisimme siellä taivaassa Hänen luonaan kun aikamme täällä maailmassa päättyy. Hän osoittaa meille tienkin sinne. Se tie on Jeesus Kristus itse. Muuta tietä ei ole. Jeesus tuli tänne maailmaan valmistamaan syntiselle ihmiselle tietä taivaaseen. Sen Hän valmisti sovintokuolemallaan meidän tähtemme. Tälle tielle saamme astua ja sitä kulkea Jumalan lahjoittaman uskon varassa. Omin voimin emme voi sitä kulkea. Oma vaelluksemme on usein vaivaista ja uskomme voi olla joskus heikko ja horjuvainen ja voimme joutua epäilyksiin. Jokainen meistä tarvitsee vahvistusta uskolleen. Uskon vahvistusta me saamme Jumalan sanasta, aivan kuten opetuslapsetkin saivat Jeesuksen opetuksista. Eläessämme vielä täällä maan päällä monien ahdistusten, lankeemuksien ja heikkouksien alla meidän on syytä muistaa, että juuri sellaisten ihmisten vuoksi Jeesus on tullutkin Vapahtajaksemme.

Vaivojen ja vastustenkin alla me saamme iloita jo täällä ajassa siitä, että saamme kulkea Taivaan Isän varjeluksessa ja johdatuksessa. Meillä on lähellämme rakkaamme ja ystävämme, joiden kanssa saamme tehdä yhdessä matkaa. Iankaikkinen ilo odottaa meitä kerran taivaassa.

Vain armon varassa me voimme matkaa tehdä. Tätä armoa Jumala tarjoaa meille sen tähden, että Hän rakastaa sinua ja minua. Jumalan rakkaus meitä kohtaan on niin suuri, että Hän on aina valmiina kutsumaan vioistaan ja puutteistaan kärsivän ihmisen takaisin luokseen, lohduttamaan ja antamaan uutta voimaa. Tänäänkin saat uskoa, että Hän antaa kaikki virheesi, puutteesi ja syntisi anteeksi Poikansa sovintoveren tähden.

 Nyt kiitän, oi Herrani, armostasi,

saan turviisi jäädä sen tähden.

Kun varjelet, talletat hoidossasi,

niin uskossa pois täältä lähden.

Suo voimaasi voimaksi matkalleni

ja Henkesi valkeus oppaakseni,

niin kauan kuin saan elää täällä

                         Armon Sävel 148

Lasse Tamsi