Ihminen ei elä ainoastaan leivästä

Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, varsinkaan kristitty ihminen, uusi ihminen, joka on syntynyt evankeliumin sanan voimasta, uudeksi luontokappaleeksi, Jumalan lapseksi. Sen uuden ihmisen hengissä pysymiseksi tarvitaan elämän leipää, Jeesusta Kristusta, joka sanoo itsestänsä: Minä olen se leipä, joka tuli alas taivaasta, ja minä olen Elämän leipä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hänellä on ikuinen elämä.

Leipää, aivan luonnollista, me tarvitsemme päivittäin elääksemme ja jaksaaksemme tehdä työmme ja toimiaksemme normaalisti. 

Raamatusta voimme lukea esimerkiksi Eliaksesta, profeetasta, joka pakeni kuningatar Isebeliä, joka oli uhannut tappaa hänet. Uupuneena hän pysähtyi Beershebaan, Juudan alueelle, kinsteripensaan alle ja rukoili Jumalaa: ”Nyt riittää Herra, ota minun henkeni sillä minä en ole isiäni parempi”. Hän asettui pensaan varjoon nukkuakseen ikiuneen, mutta enkeli kosketti häntä ja sanoi, nouse ylös ja syö. Niin Elia näki siinä kivellä paistettua leipää ja vettä, söi ja joi, paneutui takaisin nukkumaan ja taas enkeli hänet herätti ja sanoi: syö ja juo. Ja niin Elia teki, sai voimia jatkaakseen matkaa aina Hoorebin vuorelle asti, jossa Herra hänelle ilmestyi hiljaisessa tuulessa ja puhutteli häntä. Jumala on suuressa rakkaudessaan meitäkin kohtaan antanut meille jokapäiväisen leivän aina tähän päivään asti ja vielä eteenpäinkin. 

Mutta me myös tarvitsemme elämän leipää uuden ihmisen ravinnoksi. Joskus on aikoja, jolloin Jumalan sanaa on tarjolla runsaasti joka puolella ja monenlaisilla lahjoilla selitettynä. Ja on myös eri välineillä mahdollisuus kuunnella seuroja tai muita hengellisiä tilaisuuksia mistäpäin maailmaa haluaa ja jos on eri kielien ymmärrystä, niin voi valita niinkin. Usealla on mahdollisuus henkilökohtaisestikin matkustaa kuulemaan mitä vain haluaa. Kaikkea on tarjolla niin maallisessa kuin hengellisessäkin ruokapöydässä. Herran pyhälle ehtoolliselle voimme mennä joka sunnuntai ja ehkäpä useamminkin, jos on tarvetta ja halua. Ei ole puutetta oikeastaan mistään, mutta onko meillä oikeastaan nälkä? Koemmeko tarvitsevamme elämän leipää uuden ihmisen ravinnoksi vai olemmeko jo kylläisiä ja etsimme vain jotakin uutta ja eksoottista makuelämystä?

Jumala on kuitenkin luvannut ravita nälkäiset mutta valmiiksi kylläiset saavat lähteä tyhjinä pois.

Olkaamme siis nöyriä vastaanottamaan yksinkertaista sanan maitoa ja kun olemme vahvistuneet armossa, myös vahvempaa ruokaa että kasvaisimme hengellisesti täysimittaisiksi Jeesuksen mukaisiksi.

Aina sana kuitenkin tarjotaan niin matalalla, että kaikkein hitain ja huonoinkin saa siitä tarvitsemansa ravinnon ja jaksaa taas kulkea elämän tiellä Jeesuksen seuraajana uskon yksinkertaisuudessa. Se on: usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut. Kaikki on jo tehty ja kaikki on täytetty, Herra on kaikki tehnyt, usko ja ole vapaa. Aamen.

Reino Kuoppala