Jeesus kiusausten voittaja

Ensimmäisen paastonajan sunnuntain tekstit puhuvat Jeesuksesta, joka oli kaikessa kiusattu niin kuin mekin, mutta kuitenkin ilman syntiä. Jo ensimmäiset ihmiset joutuivat paratiisissa vihollisen viekoittelemiksi, eivätkä Eeva ja Adam kestäneet Paholaisen kiusausta, vaan lankesivat syntiin. Myöhemmin Israelin kansa sai useasti kokea erilaisia kiusauksia ja aina uudelleen se lankesi, eikä kestänyt kiusausta. Uskollisuudessaan Jumala nosti kansansa kerta toisensa jälkeen hädästä ja ahdistuksesta, mutta koettelemusten mentyä, se aina uudelleen lankesi erilaisiin kiusauksiin.

Jeesuksen julkisen toiminnan alkutaipaleella, Henki vei hänet erämaahan Paholaisen kiusattavaksi. Raamattu nimenomaan mainitsee, että ”Henki vei Jeesuksen”. Jeesus itse opetti opetuslapsiaan pyytämään rukouksessa Isältä ”äläkä saata meitä kiusaukseen”. Herran Henki kuitenkin tiesi mikä oli Jeesuksen maanpäällisen vaelluksen päätehtävä. Pyhä Henki ei pitänyt Jeesusta Paholaisen kiusausten ulottumattomissa, vaan vei Jeesuksen erämaahan Paholaisen kiusattavaksi. Jeesus oli tullut maailmaan asettumaan Paholaista vastaan, hän oli tullut voittamaan pahan vallan ja rikkipolkemaan käärmeen pään. Jeesus joutui siis Paholaisen kiusaamaksi kuten muutkin ihmiset, mutta ero oli siinä, että Jeesus kesti koetuksen ja voitti kiusaukset.

Paholainen kiusasi Jeesusta monella tapaa ja monelta puolelta. Nälän kiusaamaa Jeesusta koeteltiin ensin viattoman tuntuisesti elatuksen murheella. Sitten Paholainen, Raamatun sanaan vedoten, yritti saada Jeesusta testaamaan Jumalan varjelusta. Viimeiseksi Paholainen julkeasti ja suoraan yritti saada Jeesuksen kumartamaan itseään. Ehkä mekin olemme saaneet tuntea, että Paholainen kiusaa meitäkin monella eri tavalla. Välillä meitä yritetään saada lankeamaan viattoman tuntuisiin pieniin paheisiin, välillä Perkele käy kuin kiljuva leijona ympäri ja yrittää saada lankeamaan törkeihin synteihin. Eikä meillekään ole outoa, että Paholainen julkeaa käyttää jopa Raamatun sanoja omien tarkoitustensa ajamiseen.

Jeesus voitti Paholaisen kiusaukset käyttämällä aina Jumalan sanaa, eikä Perkele voinut kestää Jumalan sanan terävän miekan pistoja. Kun Paholainen käytti Psalmin 91 sanoja yrittäessään saada Jeesusta heittäytymään alas temppelin harjalta, Jeesus aloittaa vastauksensa ”on myös kirjoitettu”. Tämä on meillekin esikuvaksi. On hyvä, jos voimme tuntea Jumalan sanaa sen eri puolilta. Yksipuolisella Sanan käytöllä meitä voidaan yrittää harhauttaa erilaisiin harhaoppeihin, mutta on hyvä, jos voimme vastata ”on myös kirjoitettu”. Kyllä me saamme luottaa Psalmin 91 sanoman mukaan, että Herra varjelee matkaamme, eikä meille satu mitään onnettomuuksia Hänen sallimattaan, mutta samaan aikaan meidän on hyvä muistaa, ettei meidän tule kiusata Herraa Jumalaamme kokeilemalla Hänen varjelustaan uhkarohkeilla tempuillamme. Vastaavanlaisia asioita, joissa Jumalan Sanasta saamme ohjeita ikään kuin saman asian vastakkaisilta puolilta, löytyy monia muitakin. 

Jeesus on annettu meille esikuvaksi ja lahjaksi. Kun puhumme Jeesuksesta kiusausten voittajana, saamme pitää Jeesusta esikuvanamme ja pyrkiä vastustamaan Paholaisen kiusauksia Jumalan Sanalla. Saamme rukoilla, että Herra juurruttaisi meitä Sanaansa yhä syvemmälle, ettemme olisi erilaisten opintuulten heiteltävinä. Syntiturmelus on kuitenkin meissä niin syvällä, ettei turvamme voi olla siinä, miten hyvin me voimme vastustaa Paholaisen kiusauksia vaan siinä, että Herramme ja mestarimme on voittanut Paholaisen kiusaukset. Jeesus on annettu myös sijaiseksemme, sijaiskärsijäksi. Hän on kärsinyt meille kuuluvan rangaistuksen ja täyttänyt lain puolestamme. Tänä paastonaikana saammekin katsella Jeesusta ennen kaikkea tällaisena lahjana, joka käy kärsimystiellensä vapaaehtoisesti rakkaudesta sinua ja minua kohtaan.

Siunattua paastonaikaa toivottaen

Lauri Halme