|
Me rukoilemme siementen Herraa, että hyvään maahan pudonneet siemenet pääsisivät itämään ja viheriöimään ja tuottaisivat satoa, niin että siementen Herra saisi jotakin vaivansa palkaksi. Me toivomme, että harvat katoamattomasta siemenestä syntyneet maitojyvät kasvaisivat ja vihannoisivat kerran iankaikkisuuden ihanalla rannalla. Siellä pyhät peltomiehet sanovat: "Tämä on hyvä ja kaunis pelto, josta siementen Herra voi saada aittaansa muutamia vehnänjyviä."
Näin voi käydä, jos Herra antaa enemmän taivaan kastetta ja armollisen aurinkonsa paistetta, jos hän varjelee maitojyviä pakkaselta, rakeilta ja rajuilmalta, jos hän ajaa pois mustat linnut, jotka nokkivat ja poimivat siemeniä pellosta, ja jos hän ei sido riihtä puivan härän suuta kiinni. Me toivomme, että hän saa koota aittaansa muutamia vehnänjyviä. Ja kun taivaan vieraat tulevat suureen elojuhlaan, hän voi näyttää heille muutamia vehnänjyviä, jotka ovat kasvaneet täällä pohjolassa. Ilma on kylmä täällä, missä armon aurinko harvoin paistaa pellolle ja luoteesta tulee usein kylmää ilmaa. Pellon takaa rapakkojängistä nousee välillä sellainen kylmä huuru, ettei näy enää aurinkoa, ei kuuta eikä tähtiä, ei taivasta eikä maata, vaan on vain sumuinen ja kylmä ilma.
Jos Kanaanin maassa, jossa aurinko välillä paistaa melkein pään päällä, tulee parhaasta maasta satakertainen sato ja huonommasta maasta kolmekymmenkertainen, niin täällä saadaan parhaasta pellosta tuskin seitsemän- tai kahdeksankertainen sato. Joskus hyvästäkään maasta ei tule enempää kuin nelinkertainen sato.
Herra Jeesus, sinä suuri kylväjä ja taivaallinen peltomies, kuinka vähän sinä saatkaan satoa suuren vaivasi palkaksi. Älä kuitenkaan väsy kylvämästä ja kastelemasta peltopalastasi niin kauan kuin aurinko vielä paistaa, ettei maanviljelys kokonaan loppuisi pohjolassa. Kuule niiden köyhien peltomiesten huokaus, jotka tekevät raskasta työtä. He ovat kantaneet päivän kuorman ja helteen ja toivovat saavansa palkaksi vähäisen vehnänjyviä ja sitten iankaikkisen elämän. Aamen. Laestadius, saarnasta 66
|