Armo ja rauha

Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. (2.Piet.1:2)

Sanat armo ja rauha sisältävät koko kristinopin. Armo antaa anteeksi synnin, rauha antaa turvallisen ja iloisen omantunnon.

Synti ja paha omatunto ovat ne kaksi pahaa henkeä, jotka kiusaavat meitä. Kristus on kuitenkin voittanut nämä hirveät viholliset ja murskannut ne tässä ja tulevassa elämässä. Omantunnon rauhaa ei voi olla, elleivät synnit ole anteeksiannetut. Syntiä taas ei anneta anteeksi ollenkaan meidän laintäyttämisemme perusteella. Eihän kukaan lakia täytä. Pikemminkin laki tuo julki synnin, kauhistaa omantunnon, julistaa Jumalan vihan ja ahdistaa epätoivoon.

Sitäkin vähemmän syntiä voidaan poistaa ihmisten keksimillä ponnistuksilla ja teoilla. Niistä synti pikemminkin lisääntyy. Kuta enemmän tekopyhät näet uurastavat ottaakseen pois synnin, sitä huonominin heille käy. Synnin poistaa vain armo eikä mikään muu. Tämä on tarkoin muistettava. Sanat tosin ymmärretään helposti, mutta kiusauksen hetkenä on vaikea pysyä siinä, että meillä on syntien anteeksiantamus ja rauha Jumalassa sulasta armosta, ilman mitään muita keinoja taivaassa ja maassa.

Martti Luther, Mannaa Jumalan lapsille