Jumalan sanansaattajat
30.9.2022
|
Kirkkovuoden teema tämän pyhäpäivän osalta on Jumalan sanansaattajat. Päivä tunnetaan myös nimillä Mikkelinpäivä ja enkelien sunnuntai. Mikkelinpäivä on taas saanut nimensä ylienkeli Mikaelista. Raamatussa on useita kohtia, joissa mainitaan enkeleistä. Erityisesti vanhan testamentin kirjoituksissa niiden on ajateltu esittäneen Jumalan näkyvää läsnäoloa ihmisten keskuudessa. Yksi tunnetuimpia kohtia on, kun Jaakob vaimon hakumatkallaan kohti Harrania näki enkeleitä, tosin unessa. Jaakob pysähtyi Beteliin, jossa yöpyessään kivi päänalusenaan näki unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen ja Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös ja alas. Sen jälkeen hän näki vieressään Jumalan, joka antoi Jaakobille lupauksen jälkeläisiensä tulevasta siunauksesta. Kun Jaakob heräsi unesta, hän sanoi: ”Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä sitä tiennyt”, sekä ”Kuinka peljättävä onkaan tämä paikka. Tässä on varmasti Jumalan huone ja taivaan portti”. (1.Moos. 28:10-19) Uskon, että nuo Jaakobin näkemät portaat olivat ennakkokuvaa Kristuksesta, joka eläessään totesi, että ”Minä olen tie, totuus ja elämä”. Hän on ne portaat, eli tie, joka kerran vie meidätkin perille taivaaseen. Olemme myös varmasti Jaakobin tavoin monesti elämämme aikana saanet todeta, että Herra on totisesti ollut läsnä monissa tilanteissa, mutta emme ole sitä sen enempää ajatelleet. Ehkä olemme saattaneet jopa ajatella, että olipa minulla tuuria siinä ja siinä hetkessä. Kuitenkaan kyse ei ole ollut tuurista, vaan Jumala itse on varjelevan kätensä avulla meitä tuolloin suojellut. Ehkä silloin voisimme hetkeksi pysähtyä ja kiittää Jumalaa suojeluksestaan, jolloin ovat toteutuneet Psalmin 91:11-12 sanat: ”Sillä Hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi”. Betel, mikä merkitsee Jumalan huonetta tai asuinsijaa, ulottuu kaikkialle, kunhan saattaisimme sen aina ymmärtää. Enkeli Mikaelin lisäksi Raamatussa mainitaan nimeltä tiettävästi vain enkeli Gabriel. Uudessa testamentissa Gabriel ilmestyi kahdesti kertomaan poikalapsen syntymästä. Ensimmäisellä kerralla hän ilmestyi Sakariaalle, kertoen Johannes Kastajan nimen ja sitten myöhemmin Marialle, jolle hän kertoi itse Jeesus-lapsen nimen. Näistä tapahtumista kerrotaan Luukkaan ensimmäisessä luvussa. Kun rakas Vapahtajamme syntyi, ei tietoa siitä ensimmäisenä viety maan mahtaville ja arvostetuille henkilöille. Saamme nimittäin lukea jouluevankeliumista, että tiedon syntymästä välitti Herran enkeli köyhille ja yksinkertaisille kedon paimenille: ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle; teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa”. Tämä on kautta aikojen mahtavin enkelin ilmoittama sanoma. Hän on syntynyt rakas ystävä myös sinun sydämeesi, jonka uskolla saat omistaa. Emme varmastikaan kaipaa mitään suurempaa ilmoitusta. Enkelit ovat mukana myös joka päiväisessä kielenkäytössämme. Kun vanhemmat saattelevat lapsiaan aamuisin koulutielle, pyytävät he suojelusenkeleiden varjelusta päivän askareisiin. Se on hyvä toivotus niin lapsille, nuorille, kuin vanhoillekin. Mikä onkaan turvallisempaa, kun vierellämme on näkymätön kulkija, enkeleitäkin suurempi, Jeesus Kristus, jonka turvalliseen käteen saamme tarrautua elämämme jokaisena hetkenä. Hän on luvannut pitää aina kiinni kädestämme, myös yön hiljaisina hetkinä. Herra siunatkoon meitä ja varjelkoon meitä. Herra kirkastakoon kasvonsa meille ja olkoon meille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa meidän puoleemme ja antakoon meille rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen. 1. Armollaan Herra ennättää, turvaksi omillensa, 2. He varjelevat lapsuuden ja nuoren elämämme, 3. Näin Herran omat matkallaan, turvassa olla saavat (Virsi 137)
Antti Puuska |