Jeesuksen lähettiläät

22.10.2020 klo 12:00

Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu". Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niin kuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!" Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Jesaja sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?" Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta (Room. 10:13-17).

   

Pieni tyttäreni tuli kerran naama mutrussa kotiin ystävältään. Hän oli silloin muistaakseni 6-vuotias. Kyselin huolissani, että mitä on tapahtunut, miksi hän näyttää niin synkältä ja tuhertaa itkua, oliko tullut riitaa pari vuotta vanhemman kaverinsa kanssa? Yleensä tytöt olivat reippaita ja iloisia yhdessä ollessaan. Sain vastauksen: ”Elli* ei usko!”. Selvisi, että siinä oli käyty tiukkaa sananvaihtoa totuuden äärellä – toinen oli halunnut jakaa kokemuksensa Jeesus-ystävästään, toinen ei uskonut sitä olevankaan. Debatti oli päättynyt nuoremman karvaaseen tappioon. (*nimi muutettu)

Monilla vanhemmilla on kokemuksia siitä, miten Jumala voi toimia myös lasten kautta. Erilaisissa arjen tilanteissa lapsen iloinen veisuu tai tilanteeseen sopivat sanat Hyvästä paimenesta, vilpitön uskontunnustus päiväkodin kevätjuhlassa tai kaupan kassajonossa ovat puhutelleet meitä aikuisia. Ei ole sattumaa, että itse Jumalan poika on sanonut: Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle (Mark.10:14, 15).

Näissä kahdessa raamatunpaikassa on ikään kuin suuntaa ja vauhtia Jeesuksen lähettiläille, meille kaikille kristityille, miten toimia Kristuksen kirjeinä maailmassa. Jumala kutsuu kaikkia ihmisiä parannukseen, vielä kun on aikaa. Raamatun mukaan kaikki, jotka huutavat Herran nimeä avuksi, pelastuvat ja pääsevät kerran alkavaan suureen hääjuhlaan; Taivaan kotiin. Se on jotain paljon enemmän, kuin tämä aisteinemme havaittava maailma pystyy koskaan kenellekään tarjoamaan, se ylittää ymmärryksemme. Sinne kannattaa haluta.

Taivaan hääjuhlaan pääsee kuitenkin vain kutsun kautta. Sinne ei voi mennä sattumalta, eikä omasta tahdosta, ainoastaan kutsun kanssa. Tähän kutsuun on kirjoitettu evankeliumin sana Jeesuksesta Kristuksesta, se on kirjoitettu Jeesuksen sovintoverellä. Se kertoo, että Jeesus on kuollut minun syntieni tähden. Meidät kristityt on lähetetty viemään näitä kutsuja kaikille ihmisille, kaduille ja kujille, kaikkein kurjimmille ja elämässään kaikessa epäonnistuneillekin kulkijoille. Ne, jotka kutsun kuulevat ja ottavat vastaan, saavat puhtaat häävaatteet ja pääsevät mukaan juhlaan. Kutsu otetaan sydämen uskolla vastaan. Jumala antakoon meille lapsen vilpittömyyttä, iloisuutta ja uskoa viemään tätä armon viestiä, jotta toteutuisi Jesajan sana: Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta (Jes.52:7).

Pari viikkoa myöhemmin tyttäreni tuli sitten kerran kotiin ystävältään hyvin iloisena, hyppien riemusta ja huusi jo kaukaa: ”Iskä, nyt Elli uskoo, se sanoi että se uskoo Jumalaan!”. Jeesuksen sanoin: Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen (Luuk.15:10). Debatti oli saanut onnellisen lopun. Herra siunaa meidänkin debattimme, Hän antaa oikeat sanat näihin lupauksensa mukaan. Me olemme kylväjiä, Herra antaa kasvun.

Juha Siltala