Jeesus kiusausten voittaja

Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti mennä Jerusalemiin ja kärsiä paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tulla tapetuksi ja kolmantena päivänä nousta ylös. Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: "Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko." Mutta hän kääntyi ja sanoi Pietarille: "Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten." (Matt. 16:21-23)

Kiusauksia on kuvattu tulinuoliksi, joita saatana ampuu meistä itsestämme kohti uskomme keskusta, sydäntä. Vihollisen tarkoituksena on saada meidät väsymään, lankeamaan, luopumaan taistelusta ja viskaamaan ristin metsään. “Koira kantakoon tätä ristiä. Ellen vähemmällä pelastu, niin olkoon.” Vihollinen lähestyy meitä käärmeen kavaluudella kysyen: Onko Jumala todella niin sanonut? Onko tuo nykypäivää? Uskotko todellakin niin vanhanaikaisesti? tai väitteillä: Tiedehän on osoittanut. Kaikki niin tekevät. Suomen lakikin hyväksyy. Monet papitkin hyväksyvät. 

Uskon, että kavalimmillaan vihollinen on, kun se lähestyy vaikkapa hyvän kaverin hahmossa. Eikö Pietari selvästi tarkoittanut hyvää Jeesukselle ja tietysti välillisesti myös itselleen ja tulevaisuudensuunnitelmilleen? Jeesus osasi odottaa Pietarin reaktiota, mutta Saatana saattaa usein yllättää meidät kuin puskista, äkkiarvaamatta. Joskus se tulee hyvän kaverin hahmossa tarjoamaan syntiä, usein jotain sellaista, jota kaveri itse pitää maailman parhaana asiana. Siksi hengellisessä, niin kuin maallisessakin sodassa tarvitaan strategioita. 

Rakas nuori. Onko sinulla strategia valmiina, jos joku kavereistasi tulee tarjoamaan sinulle alkoholia, huumeita, uhkapeliä tai helppoa rikollista rahaa. Entä onko sinulla strategia valmiina, jos olet langennut ja vihollinen saarnaa sinulle valkeuden enkelin hahmossa ja lakikirja kädessä: “Kaikki on menetetty. Luovuta!” 

Ystäväni, vihollinen valehtelee. Heprealaiskirjeen mukaan meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka voi sääliä meidän heikkouksiamme, ja joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Seuraavassa jakeessa seuraakin sinulle kristallinkirkas kehotus: Käykäämme sen tähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan (Hepr. 4:16).

Suuri ylimmäinen pappimme on verisin käsivarsin avannut meille tien kaikkein pyhimpään armoistuimen luo. Sieltä kuuluu kaikille kiusatuille ja syntinsä tunteville Kristuksen seurakunnan hyvä sanoma: “Usko kaikki syntisi anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja veressä!”

Veikko Vuohijoki