Kristityn vapaus
11.10.2019
|
” Ja kun hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiehen taloon aterialle, pitivät he häntä silmällä. Ja katso, siellä oli vesitautinen mies hänen edessään. Niin Jeesus rupesi puhumaan lainoppineille ja fariseuksille ja sanoi: "Onko luvallista parantaa sapattina, vai eikö?" Mutta he olivat vaiti. Ja hän koski mieheen, paransi hänet ja laski menemään. Ja hän sanoi heille: "Jos joltakin teistä putoaa poika tai härkä kaivoon, eikö hän heti vedä sitä ylös sapatinpäivänäkin?" Eivätkä he kyenneet vastaamaan tähän.” (Luuk. 14:1-6) Tämän evankeliumitekstin rinnalla saamme käydä tutkimaan itseämme, onko meillä jotain opittavaa lainoppineilta ja fariseuksilta sekä Jeesukselta. Lainoppineilta ja fariseuksilta voimme ottaa oppia siinä, miten tarkasti he pitivät silmällä ja kuuntelivat Jeesusta. Antaako Jeesus meille tässä esimerkin, että meidänkin olisi hyvä kysyä lupa joltakin ihmiseltä tekemisiimme? Ei varmaankaan. Jeesus Kristus, opettaa meille, että Hän on ollut meidän lähimmäisemme Jerikon tiellä ja vapauttanut meidätkin rakastamaan sekä palvelemaan lähimmäistämme. Tässä toiminnassa ei ole mittatikkuna tuo lähimmäinen vaan me itse. Saamme kohdella lähimmäistämme samanlaisella rakkaudella ja huolenpidolla, jota kohdistamme itseemmekin. Lähimmäistä meidän ei yleensä tarvitse mitenkään etsiä - vaan se on hän, jonka kanssa me kulloinkin olemme tekemisissä. Tähän vapauteen saamme pyytää johdatusta ainoalta avun antajalta virren sanoin: ” Tuo, Kristus, voimaksemme Pekka Lahtinen |