Palmusunnuntaina

”Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää.” (Joh.12:24)

Jeesus oli herättänyt Lasaruksen kuolleista. Kuusi päivää ennen pääsiäistä hän saapui Martan, Marian ja Lasaruksen kotiin. Siellä hän aterioitsi heidän kanssaan.  Martta palveli, mutta Maria otti kallista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan. Huone tuli täyteen voiteen tuoksua.

Juudas Iskariot paheksui tätä ja kysyi: Miksi tätä voidetta ei myyty kolmeensataan denaariin ja niitä annettu köyhille? Ei hänen tarkoituksenaan ollut köyhien auttaminen, sillä hän oli varas. Jeesus sanoi kuitenkin: ”Anna hänen olla, että hän saisi toimittaa tämän minun hautaamispäiväni varalle.  Sillä köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina.”

Suuri joukko juutalaisia meni sinne nähdäkseen Jeesuksen ja Lasaruksen. Ylipapit olivat päättäneet tappaa sekä Jeesuksen että Lasaruksen, koska monet juutalaiset menivät sinne Lasaruksen tähden ja uskoivat Jeesukseen.

Kun Jeesus seuraavana päivänä saapui juhlille ratsastaen aasin varsan selässä, kansanjoukko otti hänet riemuiten vastaan. Pääsiäisjuhlillehan tuli joka vuosi paljon kansaa, myös pakanoista juutalaisuuteen kääntyneitä. Kaikki olivat uteliaita nähdäkseen Jeesuksen.

Jos tänä päivänä kerrottaisiin, että Jeesus on nähty jossakin, varmaan olisi paljon kansaa, jotka uteliaisuudesta lähtisivät häntä katsomaan. Mutta kun saarnataan, että hän on siellä, missä Hänen oppinsa puhtaana julistetaan, ei tule kokoon suuria kansanjoukkoja. Kun saarnataan, että jokaisen pitää ensin kuolla itselleen ja kaikelle itsestä nousevalle hyvyydelle ja jäädä ainoastaan sen varaan mitä kärsinyt, kuollut ja ylösnoussut Kristus on meidän puolestamme tehnyt, on vain joitakin harvoja, jotka sen uskovat.

Siunattua pääsiäisaikaa, rakkaat ystävät!

Olli Puolakka