Antakaa toisillenne anteeksi

Sunnuntain 28.10. evankeliumitekstissä ovat anteeksiantamuksesta seuraavat tutut Jeesuksen sanat: Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi, mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne (Matt. 6:14-15). Samassa evankeliumissa Jeesus kertoo kuninkaasta, joka antaa kymmenentuhannen leiviskän velan anteeksi palvelijalleen, joka ei kuitenkaan heltynyt antamaan anteeksi omalle velalliselleen pientä sadan denaarin velkaa. Tämän kuultuaan kuningas vaatikin takaisin jo anteeksi annettua velkaa sydämettömältä palvelijaltaan (Matt. 18:23-35). Näistä ja useita muistakin raamatunkohdista huomaamme, että toisille anteeksi antaminen kaikesta sydämestä ei ole vain Jumalan kaunis pyyntö vaan vaatimus. 

Luther kirjoittaa kirkkopostillassa edellä olevien jakeiden selityksen loppuyhteenvedossa seuraavasti: ”Tämä evankeliumi on erinomaisen lohdullinen murheellisille omilletunnoille, siinä kun on pelkkää syntien anteeksiantamusta. Niskureille ja paatuneille se sitä vastoin on kauhistava tuomio, erikoisesti sen vuoksi, että palvelija ei ole pakana, vaan evankeliumin piiriin kuuluva, ja että hänellä oli ollut usko. Hän on epäilemättä ollut kristitty, koskapa Herra häntä armahtaa ja antaa anteeksi kaiken sen, minkä hän on tehnyt. Siksipä tämä ei olekaan pakanoihin tai suureen joukkoon, jotka eivät mitään Jumalan sanaa kuule, kohdistuva rangaistus, vaan niihin, jotka korvillaan käsittävät evankeliumin ja joiden kielellä se on, mutta jotka eivät tahdo sen mukaisesti elää.”

Oikea elävä usko on kuin kynttilä. Kynttilä ei voi palaa ilman, että se tuottaa lämpöä. Samoin oikeaa uskoa ei voi olla ilman, että se tuottaa hengen hedelmää. Anteeksiantamus on hengen hedelmää. Kristitty ihminen, joka tuntee saaneensa suuren syntivelkansa anteeksi Kristuksessa, ei voi olla antamatta anteeksi häntä vastaan rikkoneelle. Meidän ei tule antaa anteeksi vain meiltä murhemielin ja katuen anteeksi pyytäville, vaan kaikille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. 

Anteeksiantamattomuus saattaa monella tavalla pilata ihmisen elämän, sillä se voi vahingoittaa psyykkistä terveyttä sekä ihmissuhteita. Kaikkein eniten anteeksiantamattomuus vahingoittaa kuitenkin ihmistä itseään. Anteeksianto tuo elämään paljon hyvää: levollisuutta, tyytyväisyyttä, jaksamista, armollisuutta ja kykyä toisten yhteyteen. Se vaikuttaa fyysiseen, henkiseen, sosiaaliseen sekä hengelliseen hyvinvointiin.

Kun saa uskoa omat vikansa anteeksi ja Jeesuksen päälle heitetyiksi, pystyy lopulta hyväksymään oman itsensä sellaisena kuin on. Vasta silloin on vapaa kaikesta velasta. Tällainen vapaaksi ostettu ja armahdettu palvelija voi luopua takaisinmaksun taakasta ja armahtaa myös itseään. Jos ei armahda itseään, on vaikea uskoa toisten ihmisten tai Jumalankaan anteeksiantoon. Koska anteeksiantaminen on vaikeaa, on hyvä, että voimme pyytää Jumalaa auttamaan, vaikuttamaan tahtoomme ja tekemiseemme. Mitä paremmin palvelijalla pysyy mielessään Vapahtajan velanmaksu, sitä helpompi on antaa anteeksi muille ihmisille.

Tarmo Toivonen