Etsiķkoaikoja

3.8.2018

Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sillä hän sanoo: "Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut". Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.  2.Kor.6:1-2

 

Ihmisen elämässä on aikoja, joina Jumala erityisesti vetää häntä puoleensa. Sellaista aikaa sanotaan etsikkoajaksi. Useimmiten Jumala kutsuu meitä jo nuoruudessa. Myös eri kansakunnilla on etsikkoaikoja, jolloin Jumala kutsuu, kuten Jeesus puhuu Efeson seurakunnalle: “Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta.” Ilm. 2:5 

 

Etsikkoajoista puhuttaessa on hyvä muistaa, että yksin Jumala tietää, milloin kenenkin etsikkoaika on. Me emme voi koskaan täysin ymmärtää Jumalan valitsemisen armoa. Se kuuluu Jumalan salatun tahdon piiriin. Sensijaan meidän tehtävämme on julistaa Jumalan ilmoitettua tahtoa.

 

Jumalan ilmoitettu tahto on, että jokainen pelastuisi, eikä kukaan joutuisi iankaikkiseen kadotukseen. Voisimmekin sanoa, että etsikkoaika on aina, kun Sana ja sakramentit ovat oikeassa käytössä. Jumalan kutsu on niissä aina muodossa –nyt ! Jumala ei koskaan kutsu huomenna tai joskus myöhemmin, vaan aina nyt. Ihminen mielellään vastaisi kutsuun omilla ehdoillaan silloin kuin itselle sopii ja vieläpä niin, ettei kukaan saisi tietää. Viivyttelyllä voi tapahtua iankaikkinen vahinko ja etsikkoaika menee ohitse.

 

Pelastus on aina sataprosenttisesti Jumalan työ. Ihminen juoksee oman perisyntinsä vaikutuksesta jatkuvasti Jumalasta poispäin, mutta Pyhä Henki voi vaikuttaa ihmisessä uskon Sanan ja sakramenttien kautta missä ja milloin haluaa. ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt." Joh.3:8

 

Mutta voimme olla turvallisin mielin: Jeesus on luvannut olla aina armonvälineissään läsnä, joiden kautta me voimme saada Hänet sydämeemme.

 

Timo Laine