Kadonneet minä tahdon etsiä, sanoo Herra

16.6.2018

Profeetta Hesekiel kirjoittaa Jumalan sanoja: Kadonneet minä tahdon etsiä, eksyneet tuoda takaisin, haavoittuneet sitoa, heikkoja vahvistaa; mutta lihavat ja väkevät minä hävitän. Minä kaitsen niitä niin, kuin oikein on (Hes.34:16). Jumalan lapsia verrataan Raamatussa monessa paikassa lampaisiin, joita paimenet ohjaavat ja kaitsevat. Jeesus sanoo itsestään, että Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut (Joh.10:14). 

 

Me, jotka haluamme olla Jeesuksen seuraaja, voimme kuitenkin kadota tai eksyä turvallisesta lammaslaumasta. Voimme helposti langeta syntiin tai joutua omanvanhurskauden eksytykseen.  Jumala on kuitenkin luvannut pitää huolta omistaan, hän tahtoo etsiä kadonneet ja tuoda eksyneet takaisin. Kun Jeesus suoritti suuren sovitustyön Getsemanessa ja Golgatalla, silloin Hän meni kadonneen lampaan perässä helvetin tuskiin ja vaivoihin saakka. Sieltä hän on meidätkin löytänyt ja saattanut olallaan kotiin, omaan seurakuntaansa. Niin suuri on ollut Vapahtajamme rakkaus jokaista ihmistä kohtaan. Hän on tullut uhrikaritsaksi meidän puolestamme. Voimme joskus myös olla kadoksissa, vaikka olemme fyysisesti seurakunnan keskellä. Siksi on tarpeellisesta, että saamme jatkuvasti olla Jumalan sanan hoidossa. Elävä sana etsii aina kadonneita lampaita ja johdattaa heitä armoistuimen luokse, jossa syntinsä tuntevat ja lain tuomitsemat saavat kuulla suurimman ilosanoman; usko syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Sanan valkeudessa näemme taivaan tien, jota lunastetut vaeltavat.

 

Kaikki tiedämme, mikä ilo syntyy siitä, kun kadonnut löytyy. Siitä iloitsevat sekä löytäjä että löydetty. Näemme Raamatusta, että Jumalan enkeleilläkin on ilo yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen. Molemminpuolinen ilo tulee esille Jeesuksen viinipuuvertauksessa: Tämän minä olen teille puhunut, että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi (Joh.15:11). 

 

Eero Nieminen