Jeesus, pahan vallan voittaja

​Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. (2.Tim. 3:1-5)

Tällaisessa maailmassa me tänäänkin elämme, pahan voimaa ei tarvitse etsiä, vaan sen näemme ja tunnemme kaikkialla, myöskin omassa itsessämme. Herran henki valittaa jo 2600 vuotta sitten Jeremian kautta: Mutta he eivät kuulleet, eivät korvaansa kallistaneet, vaan vaelsivat oman neuvonsa mukaan, pahan sydämensä paatumuksessa, ja käänsivät minulle selkänsä eivätkä kasvojansa (Jer. 7:24).

Tällaiseen maailmaan Jumala lähetti Poikansa. Jumala käänsi kasvonsa meille, jotka olemme niin syntiin sidottuja, kokonaan synnin alaisia ja sokeita näkemään omaa tilaamme, ettemme voi itse itseämme auttaa emmekä parantaa. Siksi tänäänkin kuuluvat Jeesuksen sanat Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa (Joh.8:51).

Jeesuksen sana ei ole lakia, vaan se on puhetta meidän syntiemme tähden kuolleesta Kristuksesta, kuoleman ja pahan voittajasta, syntiemme anteeksiantajasta. Tämä on elämän sana, onhan Kristus itse elämä. Tässä sanassa pitäytymällä me saamme omistaa Kristuksen työt ja koko Hänen elämänsä omaksemme.

Älä käännä selkääsi tälle kutsulle, myönnä Jumalasi edessä syntisyytesi ja voimattomuutesi ja ota vastaan täydellinen lahja Kristuksessa. Kaikille omiin töihinsä väsyneille, syntejänsä vihaaville ja omasta puolestaan avuttomille julistetaan pelastusta ja syntien anteeksiantamusta Herran Jeesuksen nimessä.

Martti Luther kirjoittaa: ”Herra, minä en tiedä taivaassa enkä maan päällä ketään paitsi sinut, jonka luokse voisin turvallisesti paeta. Minun on täältä alastonna lähdettävä, ilman ystäviä, ilman töitä ja ansioita. Herra, minulla ei ole muuta turvapaikkaa kuin sinun jumalallinen helmasi, jossa Poika istuu; ellei minulla tätä toivoa olisi, niin olisin vallan hukassa.”

Atso Santanen