Rakkauden kaksoiskäsky
12.10.2017
Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?" Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'. Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä." (Mark. 12:28-31) Lain opettajana toiminut ja Mooseksen lain hyvin tuntenut kirjaoppinut kysyi Jeesukselta. ”Mikä on ensimmäinen käsky laissa”. Viisaana ja oppineena miehenä hän ehkä koki olevansa vahvoilla tämän kiertävän saarnamiehen rinnalla. Hän oli oppinut laista paljon ja sai siitä tunnustusta Jeesukselta. Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt mikä pohjimmiltaan on lain tehtävä. Sen perimmäinen tarkoitus ei ole ahdistaa ihmisiä kilpailemaan toistensa kanssa lain täyttämisessä ja ymmärtämisessä, vaan pakottaa ihminen kohtaamaan itsensä syntisenä ja tyytymään apuun joka tulee ulkopuolelta. Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä? Jeesuksen vastaus on kaiken kattava parannussaarna. Saarna, jonka tarkoitus ja hyöty on siinä, että ihminen sitä lukiessaan, kuunnellessaan ja miettiessään saa huomata, ettei lain aukoton noudattaminen ole ihmiselle mahdollista. Käsky kyllä päästäisi täyttäjänsä vapaaksi, mutta Jumala vaatii sen täydellistä noudattamista. Ihminen ei voi rakastaa Jumalaa kaikesta sydämestään, kaikesta sielustaan, kaikesta voimastaan ja kaikesta mielestään, kun ei rassukka edes tunne näiden ominaisuuksien syvintä sisältöä. Synti meissä estää puhtaan rakkauden toteutumisen elämässämme. Jeesuksen esille ottama toinen käsky on yhtä pysäyttävä ja yhtä mahdoton täyttää täydellisesti. Vanhojen fariseusten ja meidän tämän ajan ihmisten täytyy suostua hyväksymään, että suhteemme Jumalaan ja toisiin ihmisiin ei ole ehjä ja virheetön. Jumalan tarkoitus on, että opimme tuntemaan Jeesuksen, hänen oman poikansa. Hänet Jumala lähetti synnin turmelemaan maailmaan. Jeesus tuli Isän tahdosta. Hän laskeutui taivaasta alas. Jumala tuli ihmiseksi. Hän ja vain hän voi sanoa. ”Sinun tahtosi Isä minä teen mielelläni”. Hänen pyhä syntymänsä, puhdas elämänsä, kaiken antanut kuolemansa ja ihmeellinen ylösnousemuksensa antavat meille varmuuden, että Isä ja Poika ovat yhtä. Pyhä Henki, joka lähtee Isästä ja Pojasta, vakuuttaa meille sanan ja sakramenttien avulla, että tässä on mahdollisuus päästä vapauteen. Usko vuodatetaan särkyneeseen sydämeen. Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme tärkein asia. Uskova ihminen rakastaa Jumalaa ja haluaa osoittaa kiitollisuutta häntä kohtaan saamansa rakkauden tähden, ei saadakseen rakkautta. Uskova ihminen rakastaa itseään Jumalan lapsena. Jumalan lapsena ihminen haluaa lähimmäiselleen kaikkea hyvää. Lahjaksi saatu usko on aitoa ja kestävää hyvää ihmisen elämässä. Sitä hyvää meidät on lähetetty edistämään. Teemme lähetystyötä, kun pidämme Jumalan sanaa arvossa ja esillä elämässämme. Emme tee lähetystyötä päästäksemme taivaaseen, mutta saamme tehdä sitä matkalla taivaaseen - Jeesuksen seurassa, hyvässä turvassa. Juuso Ahonen |