Armahdetut syntiset

Kristinopin pääsisällön voi ilmaista sanalla armahdus. Meidät syntiset on armahdettu tuomiosta. Armoistuimelta on kuulutettu päätös: "Armahdettu."

Olemme päässeet valittujen joukkoon ilman omaa ansiotamme. Jeesuksen armotyön kautta meistä on tullut Jumalan lapsia ja taivaan valtakunnan perillisiä. Paavali ilmaisee sen ”Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja.” Ef.2:8. Kaikki tämä on tapahtunut elämämme aikana, armonajassa, Jumalan valtakunnassa. Muistammehan kiittää lahjasta!

Jeesus sanoo: Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän isänne on armahtavainen. (Luuk. 6:36.) Ja toisessa paikassa: Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne. (Matt. 6:14-15.)

Viidennen helluntain jälkeisen sunnuntain teema, ”armahtakaa”, muistuttaa ja velvoittaa. Se muistuttaa meitä Jeesuksen armotyöstä, mistä olemme tulleet osallisiksi. Se toisaalta myös velvoittaa antamaan lähimmäisille anteeksi heidän rikkomuksiaan. Hyvä on ajatella, että kymmenen tuhannen leiviskän velan olemme itse saaneet anteeksi. Antakaamme sadan denaarin pikku velat anteeksi lähimmäisillemme iloisin mielin, vaatimatta ja pyytämättä. Ne ovat pikkurahoja ikuisen onnen rinnalla.

Kerjäläisiä olemme kaikki, sanoi Luther. Armonkerjäläisiä.

Eero Nieminen