Tien raivaaja

22.6.2017

Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes. Joh.1:6  Johannes kastajalla oli vaativa tehtävä edessään. Jo hänen syntymänsä oli ihme. Pappi Sakariaan näky Jerusalemin temppelissä oli viesti Jumalan johdatuksesta. Lapseton Elisabet tulee raskaaksi lupauksen mukaan ja lapsen nimenä tulee olemaan Johannes.

Sakarias saa puhekykynsä takaisin. Tieto tapahtumista leviää laajalle ja ihmetellään, mikä tästä pojasta tulee, sillä Herran käsi on hänen päällään.

Juudean korvessa alkaa kuulua parannussaarna. Syntinsä tunnon saaneet tulevat Johanneksen kasteelle eli parannuksen kasteelle ja saavat syntinsä anteeksi. Johanneksen saarna on karkeaa, eikä hän puhu ihmisten mieliksi. Vaatteet hänellä olivat kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö. Ruokanaan hänellä oli heinäsirkat ja metsähunaja.

Ihmiset tulevat kaukaa kuulemaan Johannesta ja häntä luullaan Kristukseksi. Kyselijöille Johannes torjuu sen ja vastaa: Minä olen huutavan ääni korvessa! Tämä huuto kuului Herodekselle asti. Johannes sanoo hänelle: Sinun ei ole oikein pitää veljesi vaimoa. Myöhemmin tämä julistus vei Johanneksen mestauspölkylle.

Johannes oli jo aikaisemmin kastanut Jeesuksen Jordan-virrassa. Pyhä Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen muodossa, jolloin Jumalan ääni kuului taivaasta: Tämä on minun Rakas Poikani, kuulkaa Häntä! Johannes todisti, että joka lähetti hänet kastamaan, sanoi: ”Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä” Joh. 1: 33. Seuraavana päivänä nähdessään Jeesuksen hän sanoi: "Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Joh. 1: 29. Jonkin ajan kuluttua tienraivaajan elämä päättyi marttyyrikruunuun.

Jeesus sanoo: ”Ei ole vaimosta syntyneitten joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän” Matt. 11:11.

 

Seppo Kulju