Jumalan sanan kylvö

Jumala on ilmoittanut itsensä Pyhässä Raamatussa. Kaikkein suurimman ja kalleimman kylvönsä Jumala on kylvänyt Pojassaan Jeesuksessa Getsemanen yrttitarhassa ja Golgatan mäellä.

Hengellisen laulun kirjoittaja Yrjö Nummi on koskettavasti kuvannut tätä: ”Verikyynelin kylvit sä, Jeesukseni, yrttitarhassa yksinäsi. Jyvän kallihin taivaasta multahan maan, elon iäisen siemeneksi.”

Samassa laulussa todetaan myös, kuinka Herra itse on kyntänyt vainionsa ja muokannut sydänten maat ja antaa kasvun kylvetylle siemenelle. Kylvötyö on annettu tehtäväksi kaikille Jeesukseen uskoville, äideille, isille ja ennen kaikkea saarnaviralle. Ja mistä muusta me voisimme puhua kuin Herrasta Jeesuksesta, syntiemme sovittajasta. Kylvetty siemen ei katoa sydämen maasta, eikä vanhene, vaan saattaa itää vasta vuosien päästä.

Jeesus kylvi elävää Jumalan sanaa. Eivät kuitenkaan kaikki kuulijat pysyneet uskossa. Kylväjän vertauksessa (Matt.13) Jeesus kuvaa kuulijoiden erilaisia sydämenmaita, jollaisia oli silloin ja on tänä päivänäkin. Vertauksen jälkeen opetuslapset kysyivät Jeesukselta: Minkä tähden sinä puhut heille vertauksilla? Hän vastasi ja sanoi: Sen tähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu (Matt. 13:10-11). Heprealaiskirjeessä sanotaan: Tänä päivänä, jos te kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne (Hepr. 3:7-8).

Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki anna meidän kuulla sanaasi, uskoa ja ymmärtää sekä paeta aina uudestaan Poikasi sovintoveren turviin. Anna meille tahtoa ja halua kertoa tästä sovinnosta ja pelastuksesta aina uusille ja uusille ihmisille, joita kohtaamme, että hekin pelastuisivat.

Seppo Kulju