Jeesuksen lähettiläät

Tämän sunnuntain kirkkovuoden teemana on Jeesuksen lähettiläät. Toisen vuosikerran evankeliumiteksti Luukkaan mukaan kertoo 72 opetuslapsen lähettämisestä Jeesuksen edellä niihin kyliin, mihin hän itse oli menossa. Jeesus lähetti heidät parantamaan sairaita ja viemään sanomaa: Taivaan valtakunta on tullut teitä lähelle (Luuk. 10:9).

Matteuksen evankeliumin 10. luvussa, Jeesus antaa apostoleilleen, ensimmäisille lähettiläilleen, opastusta ja neuvoja tehtävää varten. Ne ovat myös meidän tämän ajan lähettiläiden saamia kehotussanoja matkoillemme. Jeesus sanoo: Minä lähetän teidät niin kuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset (Matt. 10:16). Jeesus siis itse lähettää lähetit matkaan. He eivät edusta itseään vaan ovat Jeesuksen asialla. Jeesus valmistaa lähettiläitään kohtaaman vaaroja ja ihmisten vihaa julistaessaan taivaan valtakunnan evankeliumia. Lampaat susien keskellä ovat helppoja saaliita. Siksi on hyvä muistaa, että Ylipaimen, Jeesus itse, pitää huolta lampaistaan. Lupaahan Jeesus antaessaan lähetyskäskynsä ylösnousemisen jälkeen: Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti (Matt. 28:20). Opetuslasten tulee siis paratiisin käärmeen älykkyydellä ja päättäväisyydellä, mutta Pyhän Hengen vertauskuvana olevan kyyhkysen viattomuudella viedä lähettäjänsä asiaa eteenpäin.

Jeesus puhuu lähettiläilleen myös vainosta, joka tulee kohtaamaan heitä hänen vuokseen. Kavahtakaa ihmisiä, sillä he vetävät teidät oikeuksiin ja synagogissaan he teitä ruoskivat, ja teidät viedään maaherrain ja kuninkaiden eteen minun tähteni, todistukseksi heille ja pakanoille.   Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden, mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu (Matt. 10:17,18,22). Jeesus muistuttaa meitä siitä, etteivät opetuslapset tule Herraansa paremmiksi ja paremmin kohdelluiksi maailman ihmisten keskellä. Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niin kuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että hänelle käy niin kuin hänen isännälleen.  Jos he perheenisäntää ovat sanoneet Beelsebuliksi, kuinka paljon enemmän hänen perheväkeään. Älkää siis peljätkö heitä. Sillä ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi. Minkä minä sanon teille pimeässä, se puhukaa päivän valossa. Ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta. Älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan enemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin. (Matt. 10:25-28). Meidän tulee siis pelätä Jumalaa, ettemme hänen tahtoaan ja käskyjään rikkoisi. Ihmistä ei meidän tarvitse pelätä. Lohduttaahan Jeesus meitä sillä, että ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut ja ettei yksikään varpunen putoa maahan teidän isänne sallimatta. Älkää siis peljätkö, te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta (Matt. 10:29-31).

Evankeliumi Kristuksesta, saarna parannuksesta ja syntien anteeksi antamisesta, tuo rauhattomuuden maailmaan. Jeesus sanoo: Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa vaan miekan.  Sillä minä olen tullut nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan, ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa. Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias, ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias (Matt. 10:34-38). Mutta niille, jotka ottavat evankeliumin vastaan, tuo se rauhan ja ilon. Heille Kristus on todellinen Rauhanruhtinas. Profeetta Jesaja kirjoittaa: Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: Sinun Jumalasi on Kuningas (Jes 52:7)!

Jorma Halme