Etsikkoaikoja

Jumalan oman kansan historia osoittaa, että elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt erityisesti joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. Luukkaan evankeliumin luvussa 19 Jeesus ennustaa Jerusalemin tuhon ja sanoo jakeessa 44 sen tapahtuvan siksi, ”ettet etsikkoaikaasi tuntenut”. Jeesus itkee, koska näkee kansansa sokeuden. Vaikka Jeesus oli todella se luvattu ja odotettu Messias, juutalaiset eivät ottaneet Häntä vastaan, vaan ylipapit, kirjanoppineet ja kansan johtomiehet miettivät miten saisivat Hänet surmatuksi.

Voisi ajatella, että aika, jona Jeesus eli, vaikutti ja opetti maan päällä, oli todellista etsikkoaikaa juutalaisille. Sen he kuitenkin hylkäsivät ja torjuivat. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja omaan erikoisasemaan luottaminen estävät usein kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta Hänen kutsuaan. Tämä oli syy, miksi myös juutalaiset torjuivat Jeesuksen. Etsikkoaikaan pätee Raamatun sana: ”Jos te tänään kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne.” (Hepr. 3:15).

Etsikkoaikana Jumala etsii meitä, jolloin Hän puhuttelee ja vetää puoleensa Hänestä eroon joutunutta ihmistä monin tavoin.

On erityisiä aikoja, jolloin Jumala tapahtumilla, elämänkohtaloilla tai omalla sanallaan puhuttelee yksittäistä ihmistä tai myös kansoja. Suomenkin kansan kohdalla on tällaisia aikoja ollut. Sota-aikana ihmiset ovat eritysesti rukoilleet ja pyytäneet apua ja johdatusta Jumalalta. Kansamme keskuudessa on vaikuttanut myös voimakkaita herätyksen aikoja. Tällaisia Pyhän Hengen vaikuttamia tuulia suokoon Jumala vieläkin kansallemme, joka yhä enenevässä määrin etääntyy Jumalan sanasta.

Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että Hän on antanut ainoan poikansa meidän syntiemme sovittajaksi. Ottamalla uskolla tämän lahjan vastaan saamme tulla Jumalan lapsiksi ja periä iankaikkisen elämän. Tähän Jumala tahtoo meitä kaikkia kutsua sanallaan ja sakramenteillaan.

Lasse Tamsi