Taivaan kansalaisena maailmassa

29.4.2021

”Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa."

Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki. Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan, ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista. Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niin kuin hän on meille käskyn antanut. Ja joka pitää hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut.” (1.Joh.3:18-24)

Näin Johannes opettaa meille Vapahtajamme antamaa käskyä – rakastakaa toisianne. Tätä me saamme harjoitella koko elämämme ajan. Siinä meitä opettaa Hänen sanansa, jotka ovat henki ja elämä. Jeesus on sanonut myös olevansa tie ja totuus – tämä tie johtaa kerran Isän Jumalan luo. Tällä tiellä me saamme anoa Jumalalta kaikkea sitä, mitä me tuohon toisten rakastamiseen tarvitsemme, sillä sitä ei löydy meidän syntiinlangenneesta lihasta ja verestämme.

Paavali on meille opettanut Korinttilaiskirjeessä rakkaudesta. Rakkaus on pitkämielinen, lempeä, iloitsee totuuden kanssa, kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo ja kaikki se kärsii. Tällaisia matkaeväitä me saamme pyytää taivaan kansalaisina maailmassa, koska itse Tie on näin meitä rakastanut jättäessään taivaan kunnian ja tullut lunastamaan sinut ja minut kuolemasta elämään – iankaikkiseen elämään. Siksi saamme jokainen uskoa syntien anteeksisaamisen henkilökohtaisesti, Jeesuksen pyhän nimen ja sovintoveren voimasta itsellemme.

Virsi 444:2


”Me käymme yhtä matkaa
rukoillen kohti taivasta.
On määränpäämme yksi
ja yksi tie on kaikilla.
Se tie on Jeesus Kristus.
Yön, myrskyn vaaroissa
me saamme aamuun luottaa
ja laulaa voitosta.
Näin yksi Herran kansa
nyt kantaa ristiään,
se kunnes kerran kootaan
iäksi kotiin kiittämään.”

Pekka Lahtinen