Armon sanoja

​Suo, Herra, sama Henki meille/ kuin annoit kerran apostoleille. Näin alkaa virsi 168, jota olemme usein seuroissa ja saarnamatkoilla veisanneet. Sen seitsemässä säkeistössä rukoillaan ja pyydetään Pyhän Hengen voimaa ja työntekijöitä Herran viinimäkeen.
Helatorstaina (25.5.2017)
Jumalan sana on kutsunut meitä seuraamaan Vapahtajamme askeleita viime viikkojen aikana. Hengen silmin olemme kulkeneet Getsemaneen ja Golgatalle. Jeesuksen kärsimykset ovat tuoneet murhetta sydämeemme ennen kaikkea siksi, että olemme tunteneet niitä itse aiheuttaneemme synneillämme. Tämä suru on myös valmistanut meitä kohtaamaan sitä iloa ja valoa, joka loisti pääsiäisaamuna.
Jumala on luonut meidät ihmiset, ja me saamme kiittää häntä elämän lahjasta. Saamme häneltä myös elämäntehtävän ja kutsumuksen ajalliseen elämäämme.  Kristittyinä haluamme olla uskollisia kutsumuksessamme ja toimittaa askareemme ”niin kuin Herralle”.  Arjen keskellä muistamme apostoli Paavalin sanoja: ”Mutta me olemme taivaan kansalaisia, ja taivaasta me odotamme pelastajaksi Herraa Jeesusta Kristusta.” (Fil:3:20)
Tunnemme kaikki tämän Jumalan lasten koti-ikävää kuvaavan virren 756. Olemme oppineet sen jo lapsena, kun seuraväki ja vanhempamme lauloivat sitä seurapaikoissa ja kodeissa. Siinä kuuluvat lestadiolaisen herätyskristillisyyden sydänäänet puhtaimmillaan. Vielä vähän viipykäämme täällä majoissa Keedarin. Yljän äänen kohta saamme kuulla, kun Hän kutsuupi.