Riemuitkaa

"Aurinkomme ylösnousi, paistaa voittovuorella." Riemuitkaa! Tämä kehotus toistuu läpi Raamatun monin eri tavoin: Laulakaa kiitosta Herralle, ylistäkää Herraa, olkaa aina iloiset, kiittäkää joka tilassa. Meissä kiitoslaulu puhkeaa esiin joskus saatuamme avun, koettuamme johdatusta, tultuamme terveiksi, joskus taas ihmisryhmää, perhettä, seurakuntaa, kansaa, jopa koko maailmaa koskevissa asioissa. 

Minua rohkaisee ja lohduttaa se, että meillä on Jeesuksessa ystävä, jolle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Hän käyttää valtaansa yksinomaan lankeemukseen joutuneen ihmiskunnan pelastamiseen. "Ihmisen Poika ei tullut etsimään vanhurskaita, vaan syntisiä." Etsimään kadonneita. "Onneni on olla Herraa lähellä, turvata voin yksin Jumalaan. Onneni on olla Herraa lähellä, tahdon laulaa hänen teoistaan."

Kiitoslaulun ohessa häilyy ikävä, kaipaus. Koti-ikävä. "On koti, jonne myrskyt maan ei saavu milloinkaan." Ystävämme Jeesus on tie kotiin, jonne hän lupasi valmistaa meille asunnot, "että te olisitte siellä, missä minä olen".

Yksi ja toinen kristitty kokee elämän matkalla epävarmuutta, epäilyjä, syytöksiä. Ystävällämme on siihen virvoittava lääke: Kaikki synnit anteeksi (Jeesuksen nimessä ja veressä). Onko se niin yhä edelleen? On. "Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti..... Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." 

Kiitos olkoon Jumalalle hänen käsittämättömästä lahjastaan. Jeesus, johdata tiemme kulkua. 

Matti Aaltonen