Hyvä paimen

Toisena sunnuntaina pääsiäisestä kirkoissamme on aiheena Hyvä paimen. Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. 

Voimme kukin tutkia omaa elämäämme ja sitä millä tavoin minä olen toiminut ja toimin pienenä paimenena Jumalan valtakunnan työssä. Jokaisella meillä on oma tehtävämme, niiden lahjojen ja voimavarojen mukaan mitä Jumala on meille itse kullekin antanut. 

Monta kertaa tässä tehtävässä kokee itsensä heikoksi ja kykenemättömäksi. Jumalan Sanassa on kuitenkin lohduttavat sanat, että Hän on heikoissa väkevä. Raamatussa on myös esimerkkejä ihmisistä, jotka kokivat itsensä heikoiksi, mutta Jumala vahvisti heitä, kun he ottivat tehtävän vastaan ja halusivat sitä uskollisesti tehdä. Ei omaksi kunniaksi, vaan pyrkien pitämään laumaa koossa Jumalan kunniaksi.

Yhtenä esimerkkinä on Mooses. Jumala kutsui häntä tehtävään. Mooses vastusteli. ”Oi Herra, minä en ole puhetaitoinen mies; en ole ollut ennen enkä senkään jälkeen, kuin sinä puhuit palvelijallesi, sillä minulla on hidas puhe ja kankea kieli. Ja Herra sanoi hänelle. Kuka on antanut ihmiselle suun, tahi kuka tekee mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö minä Herra? Mene siis nyt, minä olen sinun suusi apuna ja opetan sinulle, mitä sinun on puhuttava”. (2.Moos.4:10-12)

Paavali antoi ohjeen Timoteukselle kirjeessään. Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen. Saamme kukin pyytää Jumalalta oikeanlaista mieltä ja voimaa evankeliumin eteenpäin viemisessä. On kyse sananpalvelijoista, edellä veisaajista, pyhäkoulun opettajista, nuorten kanssa toimivista, perheen äideistä ja isistä, myös iäkkäistä ystävistä. Jokainen olemme Jumalalle tärkeitä. Tehdään ilolla Jumalan valtakunnan työtä pieninä paimenina lahjojemme ja Jumalan antamien voimien mukaan. Rukouksen lahjan on Jumala meille kullekin antanut. Taivaallinen Isä työtämme siunatkoon. Aamen. 

Timo Marttinen